Reseptillä vai ilman

Mitä eroa on itsehoitolääkkeellä ja reseptilääkkeellä?

Osa apteekin lääkkeistä on reseptilääkkeitä ja osa itsehoitolääkkeitä. Reseptilääkkeiden ostamiseen tarvitaan aina lääkärin kirjoittama resepti. Lääke on reseptilääke esimerkiksi silloin, kun      sairaus, jota sillä hoidetaan, vaatii lääkärin tekemän diagnoosin tai lääkehoidon onnistuminen vaatii tarkempaa seurantaa. Reseptilääkkeiden annostelu arvioidaan lääkärin toimesta yksilöllisesti ja toisen omia reseptilääkkeitä ei tule käyttää – reseptilääkkeet ovat henkilökohtaisia.

Apteekin itsehoitolääkkeet ovat ostettavissa ilman reseptiä. Itsehoitolääkkeitä yhdistää se, että niillä hoidetaan lieviä ja lyhytaikaisia oireita, jotka eivät vaadi lääkärin tapaamista. Lääkkeeltä edellytetään yleensä runsasta käyttökokemusta reseptilääkkeenä ennen kuin se voidaan hyväksyä itsehoitoon.

Itsehoitolääkkeiden valikoima on nykyään apteekissa varsin laaja ja ilman reseptiä on ostettavissa mm. eräitä kipu- ja kuumelääkkeitä, allergialääkkeitä, yskänlääkkeitä, närästyslääkkeitä, sieni-infektiolääkkeitä, ummetuslääkkeitä, ripulilääkkeitä, laihdutuslääkkeitä ja jälkiehkäisyvalmisteita.

Itsehoitolääkkeetkin voivat aiheuttaa vakavia yhteisvaikutuksia muun lääkityksen kanssa ja johtaa ongelmiin yliannosteltuna. Itsehoitolääkkeillä voi olla myös käytön esteitä tiettyjen perussairauksien kanssa ja näiden seikkojen vuoksi niiden turvallinen käyttö on syytä varmistaa apteekin ammattilaiselta.

Neuvon kysyminen apteekissa on erityisen tärkeää seuraavissa tilanteissa:

• Lääkkeen käyttäjällä on pitkäaikaissairauksia.
• Lääkkeen käyttäjällä on pitkäaikaislääkityksiä
• Lääkkeen käyttäjä on raskaana tai imettää.
• Lääkkeen käyttäjä on hyvin nuori tai iäkäs.

Turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi on syytä kertoa apteekissa ja lääkärille kaikista käytössä olevista itsehoitolääkkeistä.