Unen tarve ja tehtävät

Unentarve vaihtelee yksilöllisesti ja elämän eri vaiheissa. Aikuisten unen tarve on keskimäärin 7–9 tuntia ja nuoret tarvitsevat yleensä noin 8–9 tuntia. Unen saanti on biologinen välttämättömyys, joka edistää mielenterveyttä ja fyysistä hyvinvointia, muun muassa puhdistamalla aivoja kuona-aineista ja vahvistamalla hermoyhteyksiä.

Unirytmi ja keinoja parempaan uneen

Hyvä unirytmi edellyttää säännöllisiä nukkumaanmeno- ja heräämisaikoja.  Syksyllä ja talvella kirkasvalo aamuisin auttaa aivoja tahdistumaan. Liikuntaa kannattaa harrastaa päivisin kun taas illalla on tärkeää rauhoittua ja välttää raskasta syömistä, kofeiinia, alkoholia sekä ruutuaikaa. Iltarutiineihin voi sisällyttää rentouttavia aktiviteetteja, kuten venyttelyä tai kävelylenkkejä.

Nukkumisympäristön tulisi olla miellyttävä, hiljainen ja sopivan lämpöinen. Hyvä sänky ja pimennysverhot voivat parantaa unen laatua. Rentoutumis- ja hengitysharjoitukset voivat auttaa erityisesti unettomuuden yhteydessä.

Melatoniini nukahtamisen helpottamisessa ja unen tukena

Melatoniini on aivojen käpyrauhasessa tuotettava hormoni, jonka tuotanto on sidoksissa vuorokausirytmiin ja valo-hämäräsykliin. Sen eritys lisääntyy iltaisin ja saavuttaa huippunsa yöllä, auttaen kehoa valmistautumaan nukahtamiseen ja ylläpitämään syvää ja virkistävää unta.

Melatoniini on suosittu unilääke: se lyhentää nukahtamisaikaa ja pidentää unen kestoa. Lisäksi siitä voi olla apua aikaerorasituksesta kärsiville. Melatoniini vaikuttaa yksilöllisesti, keskimäärin noin puolesta tunnista tuntiin sen ottamisen jälkeen. Hyötyä saa eniten säännöllisestä käytöstä. 

Melatoniini säilyttää univaiheet ennallaan ja lisäksi vähentää yöunen katkonaisuutta. On kuitenkin todettu, että pitkäaikainen käyttö saattaa sotkea luonnollista unirytmiä. Melatoniini ei ole ratkaisu kaikkiin unihäiriöihin: jos taustalla on vakavampia terveysongelmia, kuten uniapnea tai masennus, on tärkeää kääntyä lääkärin puoleen saadakseen asianmukaista hoitoa